Abstract

Five hundred fifty mainland Chinese university students were given a questionnaire that contained a Teacher Efficacy for Inclusive Practices (TEIP) scale. The purpose of the study was a) to test the factor structure of teacher self-efficacy for inclusive practices, b) to investigate the relationship between teacher self-efficacy for inclusive practices and attitude toward inclusive education, and c) to study the relationship between participants' attitudes and other variables related to inclusive education. Confirmatory factor analysis gave support the hyphothesis of three correlated but separate factors of self-efficacy: Efficacy to use inclusive instructions, Efficacy in collaboration, and Efficacy in managing behaviour. As the initial factors were correlated, another model with second-order factor to which the three factors loaded, was tested. This model fit the data equally well. The second-order factor, which was named as General teacher self-efficacy for inclusive practices, explained significantly participants' attitudes to inclusive education.

Tiivistelmä

Viidellesadalleviidellekymmenelle mannerkiinalaiselle yliopisto-opiskelijalle annettiin kysely, joka sisälsi Teacher Efficacy for Inclusive Practices (TEIP) -mittarin. Tutkimuksen tarkoitus oli a) testata inklusiivisiin käytänteisiin liittyvän opettajaminäpystyvyyden rakennetta b) tutkia opettajaminäpystyvyyden ja inklusiiviseen opetukseen kohdistuvan asenteen välistä yhteyttä ja c) tutkia osallistujien asenteiden ja muiden inklusiiviseen opetukseen liittyvien muuttujien välistä suhdetta. Konfirmatorinen faktorianalyysi tuki hypoteesia kolmesta erillisestä mutta keskenään korreloivasta faktorista, jotka olivat Pystyvyys inklusiivisessa opettamisessa, Pystyvyys yhteistyön tekemisessä ja Pystyvyys käyttäytymisen ohjaamisessa. Koska faktorit olivat keskenään korreloivia, testattiin toista mallia, jossa kolme faktoria latautui toisen kertaluvun faktorille. Tämä malli sopi aineistoon yhtä hyvin. Toisen kertaluvun faktori, jolle annettiin nimi Yleinen inklusiivisiin käytänteisiin liittyvä opettajaminäpystyvyys, selitti merkittävästi osallistujien inklusiiviseen opetukseen kohdistuvaa asennetta.

Avainsanat: Inklusiivinen Opetus; Opettajankoulutus; Minäpystyvyys; Faktorirakenne; Kiina

Sammandrag

Femhundrafemtio fastlandskinesiska universitetsstuderande fick ett frågeformulär innehållande mätinstrumentet Teacher Efficacy for Inclusive Practices (TEIP). Syftet med undersökningen var att a) testa faktorstrukturen hos lärarens självtillit avseende inkluderande praxis b) studera sambandet mellan lärarens självtillit och attityden till inkluderande undervisning och c) studera relationen mellan deltagarnas attityder och andra variabler i anslutning till inkluderande undervisning. En konfirmatorisk faktoranalys stödde hypotesen om tre separata men sinsemellan korrelerande faktorer: Tillit i inkluderande undervisning, Tillit vid samverkan och Tillit i hantering av uppförande. Eftersom faktorerna korrelerade med varandra testades en annan modell där tre faktorer kopplades till en andra ordningens faktor. Denna modell passade materialet lika bra. Den andra ordningens faktor benämndes Allmän lärarsjälvtillit för inkluderande praxis och förklarade i hög grad deltagarnas attityder avseende inkluderande undervisning.

Nyckelord: Inkluderande undervisning, Lärarutbildning, Självtillit, Faktorstruktur, Kina